Talvitunnelmissa

Onpahan ollut vaihteleva talvi säiden puolesta. Ensin mennään paukkupakkasissa useita viikkoja ja yhtäkkiä vaihtuu tilalle räntäsade. Viikonloppuna saatiin taas hetkeksi lumipeite maahan pieneksi hetkeksi, mutta pian sekin muuttui taas loskaksi. Nyt jälleen pakastaa, joten kohta on liukasta. Mutta enpä valita, ei tule ainakaan tylsää...

Hetki ehdittiin nauttia lumen tuomasta valosta ja kauneudesta. Täällä Vanhassa Porvoossa lumi tuo ihanan tunnelman ympäristöön ja tekee paikasta entistäkin rauhaisamman.

 Joki oli hetken aikaa täysin jäässä, mutta nyt alkaa olla jo sula. Tuskinpa enää niin kunnollista pakkasjaksoa saadaan, että jäälle enää kävelemään pääsisi.

Myös koirat ovat nauttineet lumesta....tai ainakin Fisu on!

 Maisa ehkä ottaisi kesähelteet mieluummin...

Lapissa

Onneksi uudessa työpaikassa ollaan joustavia, joten pääsin lomailemaan heti yhden viikon töissäolon jälkeen. Eipä loman tarvetta varsinaisesti töistä ollut, mutta kun matka oli jo varattu aikaa sitten, niin pitihän sitä päästä lähtemään. Suuntasimme siis jälleen Leville loppiaisen jälkeiseksi viikoksi. Tuttuun tapaan nukuimme yön yli junassa ja heräsimme Rovaniemellä. Takaisin päin ajoimmekin koko matkan, kiitos vr:n hintojen.

Ja olihan siellä taas ihanaa. Lapissa on vain ihan oma tunnelmansa - jos siellä ei mieli rauhoitu, niin ei sitten missään. Päivien hämyisyys ja sinisyys ovat ihan oma juttunsa, eikä ilman päivänvaloa oikein jaksaisikaan hosua. Yllättävän aktiiviloma tästä kuitenkin tuli, vaikkei mitään himourheilua ollut suunnitelmissa. Laskettelua tuli useana päivänä, moottorikelkkailua, ulkoilua muuten vaan ja vähän ex tempore -kiipeämistä ylös tunturia! Mutta vastapainoksi paljon saunomista, kuumaa kaakaota ja muuten vaan löhöilyä. Sekä hierontaa ja kasvohoitoa. ;) Vallan onnistunut lomaviikko siis. 

 Vakkari kaakaopysäkki Tuikku.

 Alhaalla Kätkätunturi, jonka vieressä mökkimme sijaitsi.

 Sininen hetki Tuikun korkeuksilla.

 Harmaan ja valkoisen sävyjä. Moottorikelkalla pääsi jälleen ihastelemaan maisemia monessa paikassa, joihin ei muuten eksyisi.

 Aurinko nousee - ja laskee.

 Reissun ainoat revontulet. Harmillisen hämyisät, mutta nähtiinpähän jotain. Latasin puhelimeenkin revontuliappin, mutta sekään ei auttanut bongaamisessa. Ei auta kun yrittää taas uudelleen ensi vuonna.

 Naava-kahvilan pihaporot Kaneli ja Manteli.

 Kätkä

 Tunturin lähes korkeimmalla paikalla. Koko matkaa emme sentään kiivenneet jalan, mutta aika hyvän hien lumessa tarpomisesta silti sai...

Nyt jaksaa aloittaa uudet työkuviot levänneenä ja rauhoittuneena. Uudet haasteet - here I come!

Joulua

Joulu alkaa olla ohi, vielä yksi sunnuntai aikaa lepäillä ja ladata akkuja töitä varten. Halusimme viettää joulun uudessa kodissa ja olipa mukavaa vain olla ja rentoilla kaikessa rauhassa. Vanhan Porvoon kadut hiljenivät putiikkien laittaessa ovensa kiinni ja tilalle tulivat rauhallisuus ja hiljaisuus. Vaikka tänä vuonna ei valkoista joulua saatukaan, oli iltojen sinisyys lähes yhtä kaunista. Tapaninpäivän iltana sateli vihdoin muutamat lumihiutaleetkin maahan, ja pikkupakkasen ansiosta maa oli valkoinen vielä sunnuntaiaamuna. Ihana auringonpaiste herätteli uuteen päivään ja kutsui ulkoilemaan.

Vaikka nykyisin itselläni ei sen ihmeempiä jouluperinteitä juurikaan ole, on joulu aina ihanaa rauhoittumisen ja ydessäolon aikaa. Ja kukapa ei tykkäisi lahjojen antamisesta ja saamisesta... ;)

Välillä on myös kiva keskkittyä hyödyttömään näpertelyyn ihan huvin vuoksi, kuten piparien koristeluun.

 Sinisenä aattoiltana

Toivottavasti muutkin ovat saaneet akkunsa ladattua ja tyydytettyä herkuttelutarpeensa.

Lahja itselle

Törmäsin muutama viikko sitten blogeja selaillessani Nunuco Design Companyn sivuihin, joista löytyi kaikenlaista ihanaa. Puhelimen kuoria, passin kansia, muistikirjoja, kalentereita, kortteja, Suomessa tehtyjä ja suunniteltuja. Tykästyin kuoseihin ja tilasin ensi alkuun passilleni lentokonekuvioiset kannet. Toimitus saapui nopeasti ja ihanassa paketissa. Tämä taisikin olla ennenaikainen joululahja itselleni. ;) 

Enää tarvitsee lähteä matkalle, jotta passi pääsee komeilemaan uudella kotelollaan!

Hauskaa joulua kaikille!

Porvoota

Kohta ollaan asuttu jo kuukauden päivät uudessa kodissa, ja ainakaan vielä ei ole alkanut kyllästyttää, niin koti kuin kaupunkikaan. Olen tottunut ottamaan kameran usein lenkille mukaan, täällä kun on niin kivoja paikkoja ja maisemia heti kotikulmilla. Lunta vielä odotellaan, ja sen mukanaan tuomaa tunnelmaa.

 Koiratkin ovat oppineet ottamaan rennosti uudessa kodissa... ;)

 Torille on ilmestynyt jo joulukuusi. Epäonninen kuusi oli eräänä myrskyisenä iltana jo päässyt kaatumaan, mutta onneksi palokunta oli pian paikalla nostamassa sen ylös.

 Viime viikonloppuna kävimme katsomassa joulukauden avaustapahtumaa. Väkeä oli paljon, glögimyyjiä liian vähän.

 Maisa pääsi mukaan leikkimään turistia. Linssilude.

 Pikkukujat ovat viehkoja, on aina kiva etsiä uusia reittejä ja kurkistella aitojen raoista ihmisten pihoihin ja avointen verhojen ohi toisten olohuoneisiin...

Portaat ovat osoittautuneet vähemmän pelottaviksi kuin ajattelin - nyt molemmat koirat kulkevat niitä edestakaisin ilman ongelmaa. :)

Lisää sisäkuvia luvassa myöhemmin, kun saadaan viimeisetkin taulut paikoilleen...