Perjantai-ilta Demossa

Pääsin perjantaina Demoon herkuttelemaan loistoillallista, kun poikaystävä muisti tehneensä joulukuussa pöytävarauksen bongattuaan hyvän tarjouksen. Suunniteltiin, että otetaankin jatkossa perinteeksi perjantain "tarjoushaukkatreffit", jossa valitaan ruokapaikka parhaiden tarjousten perusteella, haha. :D

Alkuruokana kananmunaa, sienikastiketta ja palsternakka(?)lastu.

Demo oli paikkana hirmuisen viihtyisä ja tunnelmallinen. Ruokasali on yllättävän pieni, mikä mahdollistaa intiimin tunnelman treffeille tai mikä tilaisuus sitten onkaan. 

Toisessa kylmässä annoksessa oli rapua eri muodoissa ja rapeita siemen- ja juureslastuja, nam!

Valitsimme viiden ruokalajin menun, joka tehtiin lähinnä minun ruokarajoitteiden mukaan. Poikäystävä sai annoksiinsa mm. kanaliemen minun sienivastaavan tilalle ja joissain hänen annoksissaaan taisi olla lihaakin mukana, joten hänkin oli ihan tyytyväinen, ettei minun "ruokavammani" rajoittanut hänen illallistaan liikaa - menut kun meillä periaatteessa olivat samat. Oli siis kiva, että molempia huomioitiin ja annoksia sovellettiin tarpeen mukaan. :) Mitään ruokalajeja ei siis valittu listalta, vaan asiakas päättää ainoastaan montako annosta syö (vaihtoehtoina 4, 5, 6 tai 7). 

Lämpimänä ruokana nautimme rapeaksi paistettua siikaa, parsakaalipyrettä ja ihanaa leipäkrutonkien, mädin ja kukkakaalin sekamelskaa (jos muistan oikein). Olipa hyvää!

Ennen jälkkäriä saimme eteen homejuustokakun(!), jonka päällä oli sinihomejuuomurua ja makeita paahdettuja pähkinöitä. Mieletön yhdistelmä, mutta aikas täyttävää!

Ruokaa oli ainakin minulle varsin sopivasti, aloin olla aika täynnä jo viimeistään neljännen ruokalajin kohdalla. Mutta toki aina jälkiruoalle on tilaa. ;) Ja se olikin niin hyvää, että putsasin lautasen viimeistä murua myöten.

Ja se jälkiruoka - se oli taivaallista. En edes muista mitä kaikkea annoksessa oli, mutta mukana oli ainakin rapeaa keksiä, raparperia, vaniljavaahtoa ja raparperijäätelöö. Ihanasti erilaisia elementtejä ja silti hirmuisen raikas annos. Voi että, tuota olisi voinut syödä vaikka kuinka paljon... 

Ihana illallinen kaiken kaikkiaan. Palvelu oli miellyttävää, ruoan kanssa ei kiirehditty ja välissä oli aikaa jutustella, mutta ei jäänyt myöskään olo että olisi tarvinnut liikaa odotella. Tänne menen mieluusti toistekin. :)

(Kuvat puhelinlaatua)

Street Helsinki EATS

Vietettiin lauantaina varsinainen citypäivä ja käytiin kiertelemässä Street Helsinki EATS -katuruokatapahtumassa. Päivä oli kaunis, mutta mereltä puhaltava tuuli teki ilmasta hirmuisen kylmää. Onneksi aurinko kuitenkin lämmitti ja tuulettomissa paikoissa oli jopa melkein lämmin. 

Olin käynyt vuosi sitten samaisessa tapahtumassa kääntymässä ja todennut väenpaljouden nähdessäni, että paras lähteä ruokakaupan kautta kotiin. Silloin sää taisi olla vielä kurjempi, joten tunnin odottelu ei houkutelllut. Siksi lähdin nytkin kaupunkiin ilman odotuksia ja sellaisella "katsotaan nyt saadaanko ruokaa" -asenteella. Tällä kertaa ihmisiä ei kuitenkaan ollut liikaa ja ruokarekkojakin enemmän. Joihinkin pääsi jopa jonottamatta ja niinpä otimme taktiikaksi mennä aina sinne, missä oli vähiten jonoa. Tämä toimi oikein hyvin ja saimme maistella useita hyviä annoksia. 

 

Aloitimme perunakroketilla ja lohileivällä. Hyviä molemmat.

Seuraavaksi bongattiin taco-/tortillarekka ja tilattiin maistettavaksi kalataco sekä kasvisquesadilla. Erityisesti kalataco oli mielettömän maukas ja toimiva annos ja hirmu kauniskin vielä! Ei ollut quesadillassakaan valittamista. :)

Tässä välissä päätettiin käydä Kappelissa kahvilla lämmittelemässä, mikä oli fiksu päätös.

Kun sormia ei enää palellut, lähdettiin vielä torille talsimaan ja poikaystävä bongasi Naughty brgrin jonon, eikä voinut vastustaa kiusausta. Itse maistelin jonottaessa kale slow'ta, mikä olikin hauska makuyhdistelmä suolapähkinöineen. Lisää mihin tahansa pähkinöitä - ei voi mennä pieleen. ;) Ja viherkaalihan on nyt tosi pop! Hampparikin oli kuulemma hyvää.

Kun ruokaa oli saatu tarpeeksi, päätettiin käydä vihdoin kokeilemassa Skywheeliä, josta on ollut pitkään puhetta. Jonoja ei ollut ollenkaan, joten käveltiin suoraan kopperoon sisään. Ihan kivat näkymät ylhäältä oli, joskaan ihan Tallinnaan asti ei näkynyt. ;) Erityisesti kopin lämmitys sai paljon plussaa - kiva lisä alkukevään kelissä! 

Varsin hauska päivä siis, katuruokameininkejä saisi musta olla Helsingissä paljon enemmänkin kun kiinnostusta kerran riittää! 

Toivottavasti ensi kesänäkin järjestyy jonkinlaisia katuruokatapahtumia. Kohtahan se kesä jo tulee! 

Överi maapähkinävoi-suklaajuustokakku

Huhhuh! Sellainen överikakku tuli leivottua viikonloppuna, että!

Kuvassa komeilevaa juustokakkua maisteltiin perjantain illanistujaisissa. Kakku oli aika överi useammalta kantilta: överihyvä ja överitäyteläinen. Uunijuustokakut ovat aika lailla bravuurejani, mutta tämä kakku oli ihan ekaa kertaa kokeilussa. Siinä yhdistyy aika kivasti makeus ja suolaisuus, mikä on niin pop nykyisin. Tämä kakku valmistui vieraiden ruokavalion mukaan gluteenittomana ja laktoosittomana, mikä tällaisen kakun kohdalla oli aika helppo muokkaus. Alkuperäinen resepti taitaa olla Nigellan, itse valmistin kakun kuitenkin hieman soveltaen. Lisäsin suolapähkinöitä myös pinnalle, mikä oli aika onnistunut veto näin omasta mielestä. :)

Maapähkinävoi-suklaajuustokakku (tehtynä n. 25 cm halkaisijan irtopohjavuokaan)

Pohja:

- 200 g keksejä (esim. kaurakeksejä, varmasti myös dominot sopisivat, silloin suklaan voisi jättää pois)

- n. 1/2 dl suolapähkinöitä

- 50 g pehmeää voita

- 1/2 dl raastettua tummaa suklaata (myös maitosuklaa käy)

Täyte:

- 500 g maustamatonta tuorejuustoa

- 200 g maitorahkaa

- 100 g creme fraichea (/smetanaa)

- 3 munaa

- n. 1 dl maapähkinävoita (itse käytin sokeritonta, jos käytät sokeroitua, niin vähennä täytteeseen tulevan sokerin määrää)

- 1,5 dl sokeria

Päällys:

- 150 g suklaata (itse käytin tummaa (laktoositon), mutta maitosuklaa voisi sopia vielä paremmin)

- 1 dl creme fraichea
- suolapähkinöitä

Valmistus:

Murskaa keksit ja sekoita ne pehmeän voin kanssa. Lisää sekaan raastettu suklaa ja pieneksi leikatut suolapähkinät. Levitä seos leivinpaperilla päällystetyn irtopohjavuoan pohjalle ja paista pohjaa n. 5 min 200 asteessa.

Sekoita täytteen ainekset keskenään. Maapähkinävoin jähmeyden takia käytin itse sähkövatkainta, mutta massaa ei kannata vatkata liikaa. 

Levitä seos pohjan päälle ja paista 200 asteessa n. 45 min, siten että täyte ei enää pahasti hylly keskeltä. Laita uuni pois päältä ja jätä kakku vielä jälkilämpöön n. 20 minuutiksi. 

Anna kakun jäähtyä ja päällystä se vasta kylmänä. Sulata suklaa ja sekoita creme fraichen kanssa. Levitä kakun pinnalle ja heittele päälle murskatut suolapähkinät. Nauti! ;) 

Kakun voi hyvin tehdä jo tarjoilua edeltävänä päivänä ja totesimmekin sen olevan parhaimmillaan vasta toisena päivänä valmistamisesta.

HUOM! Vinkkinä uunijuustokakun pinnan lohkeamisen välttämiseksi:

vuoraa irtopohjavuoan reunat leivinpaperilla, jotta massa ei tartu vuoan reunoille. Olen taistellut pitkään sen kanssa, että uunijuustokakut aina halkeavat paistamisen jälkeen, mutta uskon löytäneeni tähän nyt syyn ja ratkaisun. Uskoisin, että pintaan tulee halkeama siksi, että massa on tarttunut vuoan reunoihin kiinni ja siksi pinta halkeaa, kun kakku ei pääse vetäytymään paistamisen jälkeen. kun reunoilla on paperi, joka estää massan tarttumisen vuoan reunoihin, niin kakku pääsee vetäytymään kasaan ja pinta pysyy sileänä.

Niin kuin tässä:

Ja valmis kakku - törkeän hyvää!

Kakku lähes tuhottuna. Meitä oli syömässä yhdeksän henkeä, ja silti kakusta jäi noin kolmasosa syömättä. Sen verran tuhtia kamaa, että pienempikin pala riittää.... ;) Mutta hitsin hyvää!

Viikon parhaat

Tällä viikolla on ollut aika tavallisia päiviä., mutta silti viikkoon on mahtunut monta kivaa pientä juttua. Kalenterissa oli pari "vapaata", ja onkin ollut ihana voida pitää muutama rauhallisempi päivä ilman aikataulua, vaikkakin gradua kotona tehden. 

Tiistaina äiti tarjoutui käyttämään koirani ulkona mun työpäivän aikana ja olikin jättänyt vielä korvapuustin odottamaan mun kotiinpaluuta. Aika kiva yllätys!

Yksi päivä kaivelin miljoona käytettyä nenäliinaa takin taskusta ja jopas, niiden seasta löytyikin kahdenkympin seteli! Iloinen ylläri tämäkin!

Tulipa käytyä luennollakin, se alkaa olla aika harvinaista näin loppuvaiheessa opintoja. :) Aurinko paistoi ja sen lisäksi tee lämmitti. Olikin niin lämmin, että tarkeni kävellä takki auki! 

Keskiviikkona oli aikaa käydä kahvilla äidin ja veljen kanssa. Jaettiin superhyvä creme brulee -kakku. Sen verran oli makea ilmestys, että siitä riitti hyvin kolmeen suuhun. ;)

Huomenna alkaakin yksi uusi kurssi, joten yliopistolle täytyy reippailla jopa kahtena päivänä viikossa (!). Ihan kivaa vaihtelua kotigradupäivien ja työpäivien lomaan silti. 

Viikonlopulle tiedossa tortillailtaa ja leffailua. Auringonkin pitäisi paistaa, joten myös paljon ulkoilua ohjelmassa!

Hauskaa viikonloppua ihmiset!

Lempparilounas: punajuuri-feta-kikherne-kvinoasalaatti

Rakastan lounassalaatteja. Ne valmistuvat helposti ja nopeasti, niitä voi varioida miten vain, tehdä kevyempää, täyttävämpää, yksinkertaista tai monipuolisempaa mieltymysten tai kaappien sisällön mukaan. Yksi suosikeistani on punajuuri-kikherne-fetaversio, useimmiten laitan sekaan kuskusia, tällä kertaa se vaihtui kvinoaan, sillä kuskus olikin kaapista loppu. Fetan vaihdan välillä vuohenjuustoon, sekin sopii punajuuren kanssa loistavasti yhteen. Useimmiten oikaisen ja käytän valmispunajuuria, mutta tietysti spesiaalimpi salaatti syntyisi uunissa paahdetuista punajuurista. Tätä voikin soveltaa oman maun ja ehtimisen mukaan. :)

Salaatiksi sopii hyvin esim. pinaatti tai rucola yksistäänkin.

Tällä kertaa mukaan tuli salaattisekoitusta, kikherneitä, kvinoaa, fetaa, öljyä, kurkkua, kurpitsansiemeniä ja mausteita. Ostin joskus Lontoon matkalla alla olevan kuskusmausteen ja tykkään laittaa sitä juurikin kuskus- ja vastaaviin salaatteihin. Mausteita voi toki varioida ihan miten haluaa!

 Tykkään kuskusista sen vaivattomuuden ja nopean valmistumisen takia, mutta eipä kvinoakaan kovasti kauempaa vie, kymmenisen minuuttia keittämistä riittää.

Helppoa ja herkullista :)

Viikonloppu Köpiksessä

Vietettiin viime viikonloppu poikaystävän kanssa Kööpenhaminassa. Muhun alkaa valmistumisen kynnyksellä hiipiä pelko siitä, että sitten oikeista töistä ei niin vain lähdetäkään reissaamaan harva se viikonloppu tai varsinkaan viikolla, joten nyt tuntuu että opiskelija-aikatauluista täytyy ottaa kaikki irti. Tämä oli vähän sellainen "mennään nyt johonkin" -reissu, mutta ei yhtään huono silti!

Käveltiin viikonlopun aikana noin 50 kilometriä (kiitos puhelimen askelmittarille), ja ehdittiin nähdä kaupungista aika paljon. Köpis on sopivan kokoinen paikka jalan liikkumiseen, mutta paljon enemmän ehtisi tietysti nähdä pyöräilemällä. Me kuitenkin tykätään hissukseen käveleskelystä, ja nytkin kuljettiin kaupunkia edestakaisin sen mukaan kuin huvitti. Mitään ihmeellisempiä suunnitelmia ei reissulle ollut, joten oli kiva mennä sen mukaan, mihin satuttiin suuntaamaan.

Meidän hotelli Skt. Petri, oli hyvällä paikalla ja muutenkin hirmuisen viihtyisä ja hienostunut majoituspaikka. Kauppakatu Ströget alkoi noin sadan metrin päästä ja metroasema oli kulman takana, päärautatieasemalle käveli kymmenisen minuuttia. Hyvä valinta siis. Muhun teki erityisen vaikutuksen se, että aamupalalla sai paistaa omat vohvelinsa ja päälle valita eri hilloja tai vaahterasiirappia. Ei voi mennä pieleen! :D

Hotellin lähistöllä oli yliopisto, jossa sattui ampimisvälikohtaus parisen viikkoa sitten. Tien varteen oli tuotu suuret määrät kukkia ja rakennuksen edustalla päivysti aseistettuja poliiseja vuorokauden ympäri. Tunnelma oli silti turvallinen, eikä ihmisistä huomannut sen ihmeempää varovaisuutta kuin muuallakaan.

Ensimmäisenä päivänä kävelimme sattumalta Kastellet-nimiselle linnoitukselle. Paikalla taisi sijaita jonkinlainen armeijan asuntola ja saareketta kiersi vallihautojen ympäröimä nurmikkoalue, joka oli vähän kuin tähden muotoinen. Paikalla oli paljon ulkoilijoita ja muita kävelijöitä. Kaupungissa oli muutenkin paljon puistoja, jotka varsinkin kesäaikaan olisivat varmasti ihania piknik- ja hengauspaikkoja. Näin kevättelvella ne eivät varmasti olleet ihan parhaimmillaan, mutta katkaisevat kaupunkimaisuutta kivasti. :)
Matkalla vastaan tuli supersöpö mäyrispentu, joka ei olisi millään jaksanut kävellä emäntänsä perässä. Tyyppi heittäytyi vähän väliä maahan istumaan ja makaamaan, ilmaisi ainakin selvästi mielipiteensä lenkkeilystä. ;)

Launtaina kävelimme sillan toiselle puolelle Christianhavnin kaupunginosaan ja kävimme katsomassa myös Christianstadin hippialueen, jossa kannabiskojuja oli vieri vieressä. Päätimme kiivetä Christianhavnin For Frelsers Kirke -kirkkoon, josta näki kivasti koko kaupungin. Sattumalta kirkon torni olikin kyseisenä päivänä maksuton kokemus, joten ei kukkarokaan kevennyt. Puurappuset oli paikoin melko kapeat ja jyrkät, joten vastaantulijoita sai väistellä aika taiten aina vähän väliä. Selvittiin kuitenkin ylös ja alas ilman horjahtamisia tai ahtaan paikan ahdistusta. Näkymät oli kyllä hienot!

Kahvia kirkon portaiden alta, jotta jaksaa taas kävellä.

Kööpenhaminasta tuli paljon mieleen Amsterdam, jossa kävimme viime keväänä. Kanaaleja ei ole niin paljon, mutta vettä on silti oikeastaan joka puolella. Tällä kertaa emme ottaneet risteilyä ohjelmaan, mutta sekin voisi olla kiva tapa nähdä kaupunkia.

 Rakennukset olivat hienoja, sympaattisia ja söpöjä. Tykkään ihan kamalasti erilaisista matalista värikkäistä taloista ja haaveilin moneen kertaan, kuinka kivaa olisi päästä näkemään, miltä asunnot näyttävät sisältäpäin.

Ruoka:

Ruoka Köpiksessä oli hyvää, mutta kallista. Ensimmäiselle illalle olimme varanneet etukäteen illallispaikan. Poikaystävä oli jostain bongannut paikan nimeltä Kokkeriet, joka osoittautui aivan mielettömäksi kokemukseksi. Olin siinä luulossa, että paikka oli huomioitu Michelin-oppaassa, mutta jälkikäteen selvisi, että se onkin ihan Michelin-tähden arvoinen paikka. Enkä ihmettele yhtään.
Ennen kuin olimme saaneet ruokalistoja pöytään, oli keittiön tervehdyksiä ja erilaisia maistiaisia tullut jo viisi kappaletta ja siinä vaiheessa taisimme miettiä, saammeko mitään menuja ollenkaan, vai tuleeko koko ilta keittiöstä erilaisia maisteluannoksia. :D Kohta listat kuitenkin saatiin ja valitsimme molemmat seitsemän ruokalajin maistelumenun. Tämä oli menuista pienempi, suurempaan olisi kuulunut 11 ruokalajia.

Ravintolasta oli soitettu jo aiemmin samana päivänä ja kyselty mahdolliset allergiat ja rajoitteet ja niitä varmistettiin vielä paikan päällä. Melkoisen hyvää palvelua! Sai siis hyvillä mielin luottaa siihen, että keittiöstä tuodaan ruokavaliooni sopivia annoksia (joskin kerran sain eteeni kana-annoksen, mikä vaihtui erityisen nopeasti ja suurten pahoittelujen kera uuteen, kun muistutin lihattomuudestani...). Sain eteeni kasvis- ja kalaruokia, jotka olivat kaikki ihan mielettömän hyviä. Annosten koko vaihteli, mutta itse olin neljä tuntia kestäneen illallisen, seitsemän ruokalajin ja ehkä kuuden ylimääräisen annoksen jälkeen aivan täynnä. Maistelumenu oli kertakaikkiaan aivan mieletön, palvelu hirmuisen ystävällistä, muttei jäykkää tai yliyrittävää. Usein kokit toivat ja esittelivät annokset itse, mutta osasivat tarjoilijatkin asiansa. Ruokalajit olivat yllätyksellisiä, raaka-aineiden käyttö monipuolista ja kaikki maut sopivat mielettömän hyvin yhteen. Huh, mikä elämys!
Jos haluaa kokea jotain erilaista ravintolapuolella (ja haluaa satsata elämykseen myös rahallisesti), voin suositella paikkaa lämpimästi.

Hämärät kuvat eivät imartele annoksia, mutta kaikki ruokalajit olivat maun lisäksi myös ulkonäöltään hienoja.

Lauantaina oli minun vuoroni vastata illallisesta ja päätimme mennä läheiseen italialaiseen ravintolaan, La Perlaan, jonka ohi olimme kulkeneet useasti, ja jossa näytti olevan aina paljon porukkaa. Tripadvisor kertoikin paikan olevan seitsemänneksi parhaaksi arvioitu koko kaupungissa, joten suuntasimme paikkaan hyvillä mielin. Menimme jo kuuden jälkeen, mikä oli hyvä veto, sillä myöhemmin olisimme tuskin saaneet pöytää. Paikka oli pienehkö ja idyllinen, tarjoilijat italialaisia, kuten osa asiakkaistakin, mikä on aina hyvä merkki.

Ruoka olikin ihan mielettömän hyvää. Jaoimme alkuun kolmenlaiset bruschettat, pääruoaksi minulle truffelipastaa (täydellistä), seuralaiselle pizzaa (myöskin oikein hyvää) ja jälkkäriksi jaettu tiramisu (nnnaaam!). Suuri suositus tällekin paikalle! Illallinen kahdelle (1x alkuruoka, 2x pääruoka, 1x jälkiruoka) sekä puolikas viinipullo maksoi vajaan satasen euroissa. Tämä oli suurin piirtein kaupungin perushintataso, joten mikään halpa kaupunki ei Kööpenhamina ole. Aika lailla Suomen hinnoissa siis.

Lisäksi söimme välipalaksi luomuhodarit (lähes jokaisessa kioskissa oli vaihtoehtona tofunakki!!), vohveleita ja churroja kadun varresta ja kahvia aina vähän väliä. Kaupunki vaikutti oikein kivalta ja viihtyisältä. Kauppakatuineen ehkä hieman muita Pohjoismaita eurooppalaisemmalta, mutta kuitenkin aika kotoisalta.

Sunnuntaina alkuillasta suuntasimme kuluttamaan aikaa ennen iltalentoa lentokentän lähellä sijaitsevaan Pohjois-Euroopan suurimpaan akvaarioon, mikä oli ehdottomasti käymisen arvoinen paikka! Sijainti kävelymatkan päässä lentokentältä oli täydellinen ja akvaarioissa ties mitä jännittäviä ja hienoja kaloja ja otuksia. Välttelen yleensä matkoilla esimerkiksi eläintarhoja, mutta akvaariopaikasta en kokenut huonoa omaatuntoa, sillä suurimmalla osalla eläimistä oli mielestäni ihan hyvän kokoiset asumukset ja kaikki vaikutti hyvinhoidetulta. Hieno paikka!