perjantai 8. heinäkuuta 2016

Makroilua

Ostin kameraan uuden makro-objektiivin ja sen jälkeen olenkin ollut aika paljon nenä kiinni kamerassa. Luonnosta löytyy ihmeellisiä muotoja ja yksityiskohtia, kun katsoo tarkkaan ja tarpeeksi läheltä.

 Orvokki sateen jälkeen




 Mustikan alku



 Lupiinien sydämet

Kyllä luonto on kaunis!

Italiaa

Vietimme toukokuussa reilun viikon Italiassa kierrellen ensin Firenzen katuja ja siirtyen sen jälkeen Marchen maaseudulle. Lomasta on jo aikaa, mutta julkaisenpa muutaman kuvan kuitenkin.
Vaikka säät eivät juuri suosineet, oli meillä ihana loma ja ehdimme nähdä paljon. Ja toki suuressa roolissa oli myös makumaailma, ruokaa, makeita, viinejä... Kävimme muutamalla viinitilalla maistelemassa ja ihailemassa maisemia, ja tarttuipa mukaan muutama pullo kotiinviemiseksi. Kyllä matkailu on vaan parasta, mihin rahansa voi laittaa!

 Maailman parasta pizzaa! <3

 Firenzen kuuluisa Ponte Vecchio, vanha silta.





 Palazzo Pitti joen toisella puolen...

..ja sen huikeat puutarhat.

 Gelatoa syötiin joka välissä.... On se vaan hyvää <3


Firenzen vilskeestä siirryimme Marchen maakuntaan, maaseudun rauhaan. Maisemat olivat uskomattoman kauniit. Niin vehreää ja jylhää.

Villassamme oli kaikki kohdillaan. Yhdentoista hengen seurueelle oli tarpeeksi tilaa ja kylppäreitä. :D "Pienestä" sähkökatkostakin selvittiin lopulta, vaikka jossain kohtaa hieman epäilyttikin. Kyllä tuntuu lämmin suihku mahtavalta, kun on toista päivää tukka likaisena ilman suihkua...

 Uima-altaan näkymissä ei ollut valittamista, mutta vesi oli harmillisen kylmää. Täytyi siellä kuitenkin käydä pulahtamassa.


 Ajelimme kahden auton voimin päiväretken San Marinoon ja ihastelimme maalaismaisemia matkalla. San Marinon kukkulalta oli hienot maisemat Riminille ja merelle.

 Viinitiloilla saimme maistaa ihania viinejä, niin punaista, valkoista kuin roséetakin, maistuvia kaikki. Viinin kaveriksi oli tarjolla ihania juustoja ja leipiä ja lihansyöjille monenmoista leikkelettä.

 Pienet rypäleen alut.


 Toisen päiväajelun varrelta löytyi hienoja kirkkoja takana siintävine kukkuloineen. Ihania paikkoja löytää, kun poikkeaa valtaväyliltä.


Ajelun kruunasi pitkän etsinnän jälkeen löytynyt Michelin-ravintola, jossa saimme aivan ihanaa ruokaa ja mahdottoman ystävällistä palvelua. Paikan ovet olivat kiinni, mutta koputettuamme oveen pöytä valmisteltiin muutamassa minuutissa. Kyllä kannatti etsiä ja harhailla.
 Ehdottomasti matkan paras ruokailu.

Edellisestä italianmatkasta oli vierähtänyt useampi vuosi, ja olin jo melkein unohtanut, kuinka paljon maasta pidän. Jotain erityistä siinä vain on. Pikkukylissä pääsi mukavasti harjoittamaan italian taitojaan, onneksi Duolingo oli ollut aktiivisessa käytössä ennen reissua. ;) Kyllä tulee hyvä mieli, kun pystyy jotenkuten selvittämään tilanteet kielitaidollaan.

Italiaan on vaan päästävä uudelleen, sydän vetää sinne aina uudelleen.

lauantai 7. toukokuuta 2016

Kevättä Porvoossa


Kevät on saapunut rytinällä, oikeastaan parhaillaan tuntuu enemmänkin kesältä! Lämpomittari näyttää varjossa +20 ja auringossa hiki valuu, vaikkei tekisi mitään. Tykkään! Olen yrittänyt saada myös vähän väriä pintaan, jotta iholle ei tulisi aivan yllätyksenä Italian aurinko ensi viikolla - oletan siis, että siellä paistaa aurinko! :D

Alkuvuosi on kulunut ihan uskomattoman nopeasti. Tulevaa Italian matkaa on odotettu jo viime elokuusta ja silloin tuntui kuin siihen olisi ikuisuus. Nyt ollaankin jo toukokuussa ja reissu häämöttää. Toisaalta viimeiseen puoleen vuoteen on mahtunut paljon kaikkea - uusi asuinpaikka, valmistuminen, uusi työ, uutta kouluttautumista - joten ehkäpä aika nopeutuu kun tapahtuu paljon.

Nautiskelen nykyisestä asuinpaikasta koko ajan enemmän. Kevään myötä turistien määrä lisääntyy roimasti, mutta se tuo vain mukavaa eloisuutta kaupunkiin. Kuitenkin omalla sisäpihalla saa olla aivan rauhassa - tänne eivät turistit näy tai kuulu. Kevät on herätellyt luonnon ihanasti eloon ja ihailen jatkuvasti kotiympäristön kauneutta. Täällä on ihanan vihreää. Koko ajan löytyy myös uusia paikkoja: pieniä puistoja ja levähdyspaikkoja joen rannassa. On hauskaa, kun läheltä löytyy aina uusia suuntia, joihin lähteä tutustumaan.

Näin eilen muiden kuvissa kirsikankukkia ja päätin tänään lähteä etsimään niitä itsekin. Ja löytyihän noita - pienestä puistosta muutaman sadan metrin päässä meiltä. Kyllä on kaunista!













Nautitaan keväästä ja auringonpaisteesta! <3

sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

Ihana kevätaurinko!

Kyllä tänä viikonloppuna aurinko on hellinyt meitä suomalaisia! Itse jouduin viettämään eilisen sisätiloissa kouluttautumassa, mutta onneksi tänään päivä oli yhtä hieno ja pääsin nauttimaan ulkoilusta auringossa. 

Suuntasimme Sikosaareen Porvoon keskustan edustalla ja uskaltauduimme jäällekin, kun siellä kulki muitakin ulkoilijoita. Koirat nauttivat jäällä juoksemisesta ja tulipa tehtyä kunnollinen lenkki. 

Onneksi oli kamera mukana!


 Maisa lentää!



 Kaislikossa suhisee

Lenkin jälkeen käytiin hakemassa Postresista gelatot - jäätelökausi siis avattu maaliskuun puolivälissä! Ja olipa hyvää! Porvoon laku ja pistaasi olivat aivan mielettömän maukkaita. Täytyy mennä maistamaan loputkin!


sunnuntai 6. maaliskuuta 2016

Porvoon uusin aamupalapaikka: Cafe Postres

Jälleen sunnuntaiaamu, eikä jääkaapissa ole mitään aamupalaksi kelpaavaa. Siispä koirat mukaan ja lenkin varrella aamupalalle.



Viime perjantaina vanhaan Porvooseen avautui Cafe Postres, joka tarjoaa aamupalaa, pieniä suolaisia ja makeita, kahvia ja viinejä. Cafe Postres on Helsingissä sijainneen Michelin-ravintolan "pikkusisko", ja viereen avataan ilmeisesti myöhemmin keväällä myös ravintola. Täytyy kokeilla sitten sekin. Tästä lisätietoa.

Kokeilussa tällä kertaa luonnollisesti aamupalamenu. Kahvin/teen/mehun lisäksi sai valita 2, 3 tai 4 vaihtoehtoa listasta.



Itse otin tuon pienen aamiaismenun ja valitsin teen kaveriksi suolaisen piiraan ja jogurtin granolalla. Kaikki tuodaan pöytään, joten itse voi keskittyä istuskeluun. Muutama asiakas odotteli aamiaisiaan ennen minua, joten hetken sai tuotteitaan odotella. Mutta melko sujuvasti aamiainen ilmestyi pöytään. Kaikki maistui hyvältä ja itse tehdyltä. Pieni piiras oli sopivan kokoinen, jogurtti paksua ja granola rapeaa. Oikein maistuvaa siis!



Plussaa siitä, että koirat ovat tervetulleita (kuten useimmissa kahviloissa täällä)!



Varsin tervetullut tulokas Porvoon kahviloihin. Erityisesti aamupalamenu on mielestäni toimiva, muissa kahviloissa kun vaihtoehdot ovat lähinnä leipä, pulla tai kakkupala. Täytyy mennä toistekin. Ensi kerralla kokeilen makeita vaihtoehtoja ja gelatoa!



 (kuvat puhelinlaatua)

tiistai 1. maaliskuuta 2016

Maaliskuu

Maaliskuun ensimmäinen alkoi yöunet vievän kurkkukivun muodossa ja pakotti jäämään päiväksi kotiin lepäämään. Luettavia kirjoja töitä ja alkavaa kurssia varten olisi pino odottamassa, mutta tällä kertaa netflix ja leffat vievät voiton. Onneksi koirat on pakko viedä ulos välillä, joten pääsen nauttimaan mahtavasta kevätauringosta. Uskokaa pois, se lämmittää jo.

Tuntuu, että vuosi on alkanut melko vauhdikkaasti ja kaikenlaista uutta ja innostavaa on tiedossa jatkossakin. Ehkäpä yksi sairastuvalla vietetty lepopäivä tekee ihan hyvää tässä kohtaa.


Nautitaan auringosta ja lintujen laulusta - keväästä!