Ranskan reissu, osa 2: Bordeaux, St.Emilion & Biarritz

Pariisin jälkeen suuntasimme junalla Bordeaux'hon, jossa majapaikkamme sijaitsi. Junamatka kesti kolmisen tuntia ja matkan varrella oli kiva ihastella pieniä kyliä, jokia ja peltoja. Bordeaux'n "kotimme" oli vartin kävelymatkan päässä keskustasta, eli varsin hyvällä sijainnilla. Vaihdoimme kotien lisäksi myös autoja, joten ranskalaisten pikku-Fiat oli käytössämme koko matkan ajan. Keskustan ruuhkien jälkeen Bordeaux'sta pääsi kätevästi maaseudulle viinitarhojen sekaan, ja merikin oli vain noin tunnin ajomatkan päässä. Bordeaux itsessään oli mukavan kokoinen kaupunki, ja helppo ottaa haltuun kävellen. Ehkäpä kaksi viikkoa olisi ollut turhan pitkä aika viettää vain yhdessä kohteessa, joten oli mukava päästä autolla liikkeelle muuallekin.

 

Bordeaux'n kuuluisa "peili" joen rannassa

Vietimme yhden vuorokauden idyllisessä Saint Emilionin kylässä.

St. Emilion on tunnettu viineistään ja kapeilla mukulakivikaduilla olikin useita viiniliikkeitä, joista ostaa tuliaisia. Hinnat vaihtelivat kympeistä tuhansiin. 

Hotellimme St. Emilionissa sijaitsi viinitarhojen keskellä ja oli varmasti viehkein majapaikka, jossa olen ollut. Aamupala nautittiin hotellin takana olevalla terassilla, josta oli ihanat näkymät ympäröiville pelloille. Ihana paikka!

Näkymät parvekkeeltamme

 

 Auringonkukkapellot ajomatkan varrella

 St. Emilionin visiitin jälkeen suuntasimme pikkuauton nokan kohti lounaisrannikkoa ja Biarritzin surffikaupunkia, jossa olimme käyneet kaksi kesää aiemmin. Kirjoitin Biarritzista aiemminkin, tekstin ja kuvat löydät täältä!

Tällä kertaa sää vaihteli visiittimme aikana, mutta onneksi enimmäkseen oli lämmintä, vaikka välillä satelikin. Viime kerralla seurailimme surffikurssilaisia ja siitä asti olin päättänyt osallistua itsekin, jos tulisi tilaisuus. Siispä suuntasin ensimmäisenä iltana ilmoittautumaan kurssille, joka olisi seuraavana aamuna. Aamu valkeni sumuisena ja viileähkönä ja hetken teki jo mieli jättää väliin, mutta onneksi en antanut periksi! Ilmaan verrattuna vesi tuntuikin yllättävän lämpimältä ja märkäpukukin auttoi asiaa. Surffiharjoituksissa tuli muutenkin niin lämmin, ettei palelulle ollut sijaa. Surffaamisen harjoittelu oli niin hauskaa, että olisi tehnyt mieli jatkaa sitä vielä pitkään! Ehdottomasti ensi kesänä uudestaan. ;)

Ensin kuivaharjoittelua ennen veteen menemistä :D

Surffaajia meressä riitti. Biarritz onkin Euroopan susoituimpia surffikohteita.

 Rannalla riitti väkeä auronkoisena päivänä.

 Biarritz on kyllä ehdottomasti lempikohteitani Euroopassa. Rantaelämää, ihania ravintoloita ja putiikkeja, siistiä ja sivistynyttä, kaikin puolin ihana paikka. Tänne on pakko päästä taas uudestaan!

Mitä olisi ranskanmatka ilman macaroneja...? ;)

Kodinvaihto kokonaisuudessaan oli vallan onnistunut kokemus ja onnistui paremmin kuin toivoimme. Kaikki sujui niin kuin sovittiin ja asunto oli oikeastaan kivempi kuin ajattelin. Vaikka vietimmekin muutaman yön myös hotelleissa matkan varrella, tuli kodinvaihdon myötä huomattava säästö matkakuluissa. Voin ehdottomasti suositella kokeilemista! 

Ranskan reissu, osa 1: Pariisi

Nyt kun kesäloma alkaa olla muisto vain ja syksy tekee jo tuloaan, on hyvä vielä palata muistelemaan lomaa ja lämpöä. Ja sitä lämpöähän Ranskassa riitti. Olimme heinä-elokuun taitteessa vajaat kaksi viikkoa Ranskassa. Kokeilimme ensimmäistä kertaa kodinvaihtoa ja olipa varsin onnistunut kokemus. Majapaikkamme oli Bordeauxissa, mutta vietimme reissun alussa ja lopussa yhden yön Pariisissa, missä ehdimme parin päivän aikana kiertämään melko mukavasti paikkoja.

Ja onhan  Pariisi kaunis! Joki kiemurtelee kaupungin keskellä ja sillat ja rakennukset ovat toinen toistaan hienompia. Ravintoloita, kahviloita ja leipomoita löytyy joka kadunkulmasta, joten herkutteluunkin kaupunki tarjoaa paljon tilaisuuksia.

Ihanat talot ja parvekkeet

 Ja ne juustot! <3 Tämän piti olla välipala ennen illallista, mutta juustot syötyämme totesimme, että taisi jäädä illallinen siltä päivältä väliin. :D

 Kaunis Notre Dame

Joen penkereet olivat suosittu paikka piknikille. Ei hassumpi paikka treffeille...

Harmillisesti joidenkin paikallisten suhtautuminen turisteihin vähentää Pariisin viehkeyttä. On se kummaa, kun kaupoissa ja ravintoloissa, joita turismi pitkälti pyörittää, suhtaudutaan muualta tulleisiin nuivasti ja epäkohteliaasti. Ei tietenkään joka paikassa, mutta yllättävän monessa. Oman kokemukseni perusteella vanhempi sukupolvi katsoo jostain syystä turisteja kieroon, mutta nuoremmat olivat pääosin ystävällisiä ja avuliaita. Ehkä kyse on myös kielitaidosta (Ranskassa kaikki eivät todellakaan puhu englantia), mutta sattui vastaan myös nuoria englantia puhumattomia, jotka auttoivat ja yrittivät parhaansa mukaan. No, onneksi näitä ikävästi suhtautuvia tuli vain muutamia vastaan, joten reissua he eivät päässeet pilaamaan.

 Täytyihän se Riemukaari käydä katsastamassa. Ylös asti emme lähteneet kiipeämään, sillä jonot olivat melkoiset.

 Näkymät Sacre Coeurilta

 Ja Louvren "pyramidit"

 Toinen hotellimme oli ihan Moulin Rougen lähistöllä, mikä oli myös mukava sijainti

 Parvekkeeltamme näkyi Eiffeltornille, mikä varsinkin iltavalaistuksessa oli hieno ilmestys

Herkutteluakin matkalla riitti, mutta ruokakuvia tuli otettua vain vähän. Tässä yksi jälkkäri.


Vaikka Pariisi on valtava kaupunki, ehti muutamassakin päivässä nähdä paljon ja kiertää perusnähtävyydet. Välillä otimme taksin tai überin paikasta toiseen, kun välimatkaa oli enemmän, mutta enimmäkseen liikuimme kävellen - ja sitenkin ehdimme kiertää paljon. Toisaalta, jos tulee käytyä toiste, on taas paljon uutta nähtävää. Ja mieluusti sinne suuntisia uudelleenkin...

Kesäkoiria

Vielä on kesää jäljellä....
Kesäloma sujahti nopeasti, vaikka aika paljonhan siinä ehtikin. Huomasin, että en ole montaakaan kertaa kuvannut koiria kesän aikana, siispä kamera mukaan ja lähimaastoon. Meidän Maisa on lähestulkoon menettänyt näkökykynsä, mutta onneksi on vielä pirteä oma itsensä tästä huolimatta. Kuvista ei tietäisi, että vanhus ei juuri näe eteensä.

Toivon mukaan saamme vielä kesäisiä päiviä elokuulle, vaikka tällä hetkellä ulkona näyttääkin jo syksyiseltä. Vietän syntymäpäiviäni elokuussa ja olen aina mieltänyt sen kesäkuukaudeksi, siispä en vielä luovuta toivoa kesäsäistä...

 Rakkaimmat pienet

 Maisa <3

Lomalla opittua

Mitä olen ymmärtänyt tähänastisen lomani aikana:

-Loma on ihmisen parasta aikaa (tämän kyllä tiesin jo aiemmin))

-Matkustaminen on parasta, mihin rahansa voi käyttää (niin koti- kuin ulkomailla)

-Univelan todellinen suuruus yllättää, kun on aikaa nukkua paljon. Ensimmäisenä lomaviikkona nukuin kymmenen tunnin yöunia ja olin silti koko ajan väsynyt. Arjessa väsymykseen turtuu, eikä huomaa kuinka paljon unta todellisuudessa kaipaisi. Tämän yritän muistaa arjen jälleen koittaessa. 

-Edelliseen kohtaan viitaten, on ihmeellinen olo herätä ja huomata olevansa virkeä ja tarpeeksi levännyt. Uni tekee ihmeitä niin jaksamiselle kuin mielialallekin - halpa ja harmiton piristäjä! 

-Yle Puhe on ihan loistava radiokanava! Kuuntelimme sitä käytännössä koko Suomi-tripin läpi. Ei mainoksia tai korvamatorallatuksia, vaan oikeasti mielenkiintoisia, sekä sopivan mittaisia, keskusteluohjelmia kiinnostavine vierailijoineen.

-Oma mökki on vieläkin paras paikka, jonka tiedän. Voisin viettää siellä vaikka kuukauden putkeen. Ulkoilmaa, simppeliä ruokaa, marjoja ja sieniä suoraan pihasta, sauna ja järvipulahdus joka ilta. Halonhakkuuta ja saunan lämmitystä, yksinkertaista elämää.  Täytyy jatkaa mökkikautta vielä pitkälle syksyyn.

-Kirjojen lukeminen on halpa keino matkustaa uusiin maailmoihin. Muistelin, kuinka luin teininä kymmeniä kirjoja kesässä - miksei enää muka ole aikaa lukea? Nyt olen tehnyt korjausliikkeen tässä ja aion ahmia vielä useamman romaanin loman aikana, ja mikä tärkeämpää, muistaa pyhittää lukuhetket arjenkin aikana.

-Uusi huulipuna on aina hyvä idea (kohta niitä on liikaa, vai voiko olla?

Nautitaan kesästä ja lomasta!

Kuhmon karhut ja neljän päivän roadtrip

Viime kesän kotimaan roadtrip jäi kesän kohokontana mieleen ja tälle kesälle haluttiin ehdottomasti toteuttaa jotain vastaavaa. Harmillisesti koirien hoitopaikan löytymisen kanssa oli (jälleen) hieman hankaluutta, joten aikaa ajomatkalle jäi harmittavan vähän. Päätimme kuitenkin lähteä neljän päivän reissulle ja katsoa, mihin asti siinä ehtisi.

Reissun päämääränä oli bongata karhuja!

Viime kesänä ajoimme Kuhmon ohi ja silmiin osui mainos karhubongauksesta. Ajatus jäi kutittelemaan siitä asti ja päätimme toteuttaa sen tällä kertaa. Varasimme siis paikan yöksi karhukojusta Kuhmossa. Pysähdyimme menomatkalla kahvilla Kouvolassa ja yövyimme Kuopiossa. (Pizzavinkki Kuopioon: Sorrento! Mahtavan hyvät pizzat ja keittiöstä kantautui puhetta italiaksi - aina hyvä merkki.)

Kuopiosta ajoimme siis Kuhmoon ja päivällisen jälkeen siirryimme kahden muun pariskunnan kanssa karhukojuun yöksi. Eipä tarvinnut kauaa odotella, kun ensimmäinen karhu ilmaantui metsän siimeksestä. Hetki oli mieleenpainuva. Karhuja kun ei koskaan ole luonnossa nähnyt, on aika mahtava tunne seurailla, kun sellainen tulee kohti rauhallisen vakain askelin. Kojumme oli metsään rajoittuvan suon laidalla. Karhuja vieraili paikalla illan ja yön aikana viidestä kuuteen kappaletta. Useampi tuli ja meni muutamaan kertaan, joten laskuissa oli vaikea pysyä. Lisäksi paikalla näyttäytyi muutama kotka ja aamuyön pimeinä tunteina yksi ryhmästämme oli nähnyt neljän suden pyyhältävän kaukana metsän rajassa ohi. Susien missaaminen jäi harmittamaan, itse olin  jo unessa silloin. Toisaalta meillä ei ollut kiikareita mukana, joten enpä usko, että paljoa olisin nähnyt kuitenkaan, sudet kun eivät tulleet kojuamme lähellekään.

Karhukojuilla karhuille tuodaan siis ruokaa, jonka perässä karhut tulevat paikalle. Tiedostan, että jotkut ovat karhujen ruokkimista vastaan ja pitävät sitä epäeettisenä tai karhujen luonnollista käyttäytymistä ja liikkumista häiritsevänä. Halusimme kuitenkin kokea tämän, vaikka tiedostamme nämä pointit. Toisaalta karhuista huomasi, että ne eivät mielellään ihmisen hajun lähelle tulleet ja olivat lähettyvillämme vain sen aikaa, kun söivät ja sitten hipsivät pois. On niillä siis kuitenkin selvästi jäljellä ihmisen pelko. Yö karhujen ympäröivänä avasi muutenkin silmiä sille, kuinka arkoja ja rauhaa hakevia eläimiä nuo metsien nallekarhut ovat. Niistä ei hetkeäkään tullut sellainen olo, että ne vain odottelisivat hetkeä hyökätä ihmisen päälle, päinvastoin -  todennäköisemmin luikkisivat pakoon mahdollisimman kauas. Lähimmillään karhut tulivat muutaman metrin päähän kojumme seinästä ja voimme kuulla niiden hengityksen sekä ruoan maiskutuksen äänet - aika uskomaton kokemus kaiken kaikkiaan. 

Tässä yksi rohkea, joka uskaltautui ruoan perässä ihan lähellemme.

Nuori yksilö nuuskii ihmisten hajuja. Hetken haisteltuaan se päätti lähteä muualle, ei selvästi pitänyt meistä...

Vieressäni istui hollantilaisnainen, joka oli varautunut pikkaisen paremmalla objektiivilla ja kateellisena katsoin hänen kameransa näytöllä näkyviä zoomattuja karhunnaamoja. No, näillä välineillä sai tällaisia kuvia... Onpahan jotain muistoja kuitenkin. :)

Karhujen jälkeen ajoimme Vuokattiin yhdeksi yöksi. Kävin ravistelemassa väsymystä Vuokatinvaaran luontopoluilla suolampien äärellä, mahtavia maisemia, kaunista luontoa ja raikasta ilmaa.

Illalla Vuokatinrannalla auringonlasku oli ihan mieletön. Niin kaunista!

On hyvä huomata, että aina ei tarvitse lähteä Suomen rajojen ulkopuolelle kokeakseen jotain uutta ja ihmeellistä. Meidän luontomme on ihan mieletön ja erityinen. Kotimaanmatkailu on kyllä ihan parasta!

Näiden puheiden jälkeen onkin hyvä suunnata Ranskaan loppulomaksi.... On se ulkomaanmatkailukin ihan mukavaa. ;)

Mökkielämää

Vietimme ensimmäisen lomaviikon alun mökillä ja taidamme palata sinne myös loppuviikoksi. Välissä piti käydä kotona kääntymässä ja tapaamassa ulkomailta Suomeen saapuneita sukulaisia. Loppuviikon sää näyttää tosin epävakaalta, mutta eipä se mökkeilyä pilaa. Nytkin sateli välillä, joten silloin oltiin sisällä tai pidettiin sadetakkia. Sateesta on tietysti hyötyäkin: sienet tykkäävät! Nyt löytyi jo joitakin kantarelleja.

Kyllä mökillä on vain mukavaa. Voi ihmetellä luontoa, nauttia hiljaisuudesta, käydä lenkillä autioilla sorateillä, soudella, saunoa, uida, saunoa ja uida.... ja ihan vain olla rauhassa. Tosin tällä kertaa souturetki sai hieman pelottaviakin elementtejä, kun toinen airo katkesi kesken matkan. Saatiin veteen tipahtanut aironpuolikas kiinni ja melottiin paluumatka takaisin. :D Saatiinpahan syy lähteä kylille, nimittäin ostamaan uudet airot. Meidän mökiltä käydään muutenkin usein kaupoilla, jäätelöllä tai torikahveilla Heinolassa, kun matkaa välissä on vain puolisen tuntia. Retki on usein päivän kohokohta. Täytyykin käydä ensi kerralla taas Harjupaviljongin vohvelikahvilassa, se on aivan ihana!
(kuva viime kesältä)

Mökille se on siis suunnattava jälleen, satoi tai paistoi.

 Mustikat ovat kypsiä! Niitä poimittiinkin urakalla, lähemmäs kymmenen litraa. Kotiin tultuamme pakastin sanoutui irti, mutta mustikat saatiin onneksi pelastettua A:n työpaikan pakastimeen. Huh! :D
Suunnittelimme jo mustikkabisneksiä, saa tehdä tilauksia! ;-)

 Pian saadaan myös puolukoita.

 Fisun tärkein tehtävä mökillä on huolehtia, etteivät linnut rantaudu meidän pihapiiriin. Se juoksee haukkuen rantaan, kun kuulee yhdenkin kaakatuksen järveltä. Tosin linnut taitavat pian huomata, että raukka ei uskalla uida niiden perään. Eivät ehkä ota tätä hurjaa vahtia niin tosissaan... Mutta toinen ottaa työnsä tosissaan. <3

Uusia pieniä ystäviä bongattu.

Ja ne värit. Järvellä voisi viettää koko illan ihailemassa auringonlaskuja ja taivaan värejä niiden jälkeen. Taivas on joka kerta erilainen. Kyllä mökillä sielu lepää. <3

Mökkiviikon jälkeen saatamme tehdä pientä roadtrippiä pohjoisempaan, mutta kukapa haluaisi lomaa liiaksi suunnitella. Loppukesään mahtuvat myös yhdet häät ja parin viikon kodinvaihto Ranskassa. Niistä mahdollisesti myöhemmin...