Viisi tähteä

Meillä on tyttöporukalla pyörinyt viiden tähden illalliskerho jo pitkän aikaa ja perinteestä pidetään kiinni. On aika hauskaa päästä aina neljä kertaa valmiiseen pöytään kolmen ruokalajin illalliselle, kun kerran kestitsee itse ensin muita. Laskimme, että nyt on jo neljäs kierros illallisia loppumaisillaan, joten aika monia ruokalajeja on saanut muutaman vuoden aikana maistella ja itsekin valmistaa. Suuria paineita kokkailusta ei oteta, mutta aina kuitenkin haluaa miettiä sellaisen setin, ettei samoja ruokalajeja ole aiemmin tullut vastaan.


Itse suunnittelin illalliseni alkuruokaetanoiden ympärille. Halusin tarjota etanoita, koska poikaystävältä löytyy etanapannut ja se oli mielestäni kiva vähän erilainen alkuruoka. Etanoiden jälkeen pääruoaksi valmistin kuorrutetun sipulikeiton, josta tulikin hirmuisen hyvää. En ollut aikoihin syönyt sipulikeittoa, mutta ajattelin, että se sopisi ranskahenkisten etanoiden jälkeen nautittavaksi. Koska pääruoka oli keitto, oli jälkkäriksi hyvä valmistaa jotain vähän tuhdimpaa - mikä muukaan kuin suklaakakku. ;) Menu oli toimiva ja kaikki lähtivät koteihinsa kylläisinä ja tyytyväisinä. Emäntä voi huoahtaa helpotuksesta tyytyväisenä ja aloittaa tiskiurakan....

Etanoiden päälle tein voi-valkosipuli-persilja-parmesaanimömmön ja kuorrutin kaiken lopulta vielä parmesaanilla. Toimiva yhdistelmä! Unohtui ottaa kuva etanoiden uunista oton jälkeen, sillä ruokailijat odottivat jo pöydässä... :)

Tein sipulikeiton hs:n ohjeella, muokkasin ainoastaan määrää suuremmaksi (ja keittoa tuli sitten ihan liikaa...), vaihdoin lihaliemen kasvisvastaavaan ja timjamin vaihdoin ruohosipuliin. Leipänä käytin patonkia ja ruisleipää, mikä sopikin keittoon oikein mukavasti. Tätä täytyy tehdä toistekin!

 Yksi kerjäläinen haisteli ruokapöydän tuoksuja innokkaana, olisi halunnut itsekin maistaa.

 ....toinen sen sijaan otti vähän rennommin. ;)

Jälkkärinä syötiin kirsikka-suklaakakkua. Alkuperäinen resepti oli myöskin hs:n, mutta muutoksia tein tähänkin. Koska kakkupohja ei ollut mielestäni tarpeeksi kostea ja suklainen, päätin tehdä väliin suklaakerroksen, johon tuli tuorejuustoa, tummaa suklaata sulatettuna ja vaahdotettua vaniljakastiketta. Todettiin maisteltuamme tämän olleen oiva ratkaisu, sillä suklaatäyte toi ihanasti kakkuun täyteläisyyttä. Päällimmäinen täyte muodostui vaniljavaahdosta, tuorejuustosta ja kirsikkahillosta ja se sopi kakkuun oivallisesti. Kakku oli oikeasti paljon parempaa kuin ajattelin, sillä kakkupohjan kanssa taisteltuani (se mm. kohosi keskeltä kuperaksi ja paloi pinnasta...) vähän jo pelkäsin mitä lopputuloksesta tulee. Mutta onnistui onneksi lopulta! Tein kakkupohjan edellisiltana ja täytinkin sen usean tunnin ennen tarjoilua, joten kakku ehti tekeytyä rauhassa.

Kakku ei ollut liian makea, vaan sopivan suklainen ja päällisestä tuli mukaan sopivasti raikkautta. 

Viisi syöjää ei ollutkaan ihan tarpeeksi tuhoamaan koko komeutta, joten täytyy alkaa kysellä päiväkahviseuraa huomiselle.... Uskon, että huomenna kakku voi olla jopa parempi kuin tänään, kun täyte vielä kosteuttaa kakkua yön yli. 

Olipa mukavaa päästä taas itse valmistamaan illallista pitkän kaavan mukaan. Menihän valmisteluihin taas aikaa, mutta on se aina sen arvoista! :) Makeaa viikonloppua muillekin!

Hyvä päivä

Eilen oli hyvä päivä. Aamulla aurinko paistoi, mun oma aurinkoinen höppänä oli iloisella tuulella (kuvassa vasemmalla alhaalla) ja illalla pidettiin sympatiaistunto opiskelukavereiden kanssa chai latten ja suklaakeksin merkeissä. Tänään aamulla aurinko paistoi kauniisti ja piristi matkaa töihin. Harmillisesti joudun viettämään tämän aurinkoisen päivän sisätiloissa, mutta joskus näinkin. 

Aurinko

Voi että, miten paljon voikaan aurinko piristää päivää ja mieltä. Tänään tuntui ensi kertaa siltä, että aurinko jo vähän lämmitti ihoa, kun pysähdyin päiväkävelyllä nauttimaan auringonsäteistä kasvoilla. Tästäkö kevät alkaa?

Alla muutamia kuvia viime talvelta/keväältä, kun Espoon Pitkäjärvellä oli paksu jää, jonne uskalsi lähteä reippailemaan. Tänä talvena en ole siellä päässyt käymään kertaakaan, liekö jääkään ollut tarpeeksi paksu kävelyyn....

Nautitaan aringosta!

Ruusukaali-innostus ja loistava sosekeitto

Viikonloppuna ruokapuoleen mahtui jos jonkinmoista sisältöä. Kotona kokkailua, ystävän synttäriherkkuja ja noutofalafeleja...

Viime aikoina olen taas innostunut ruusukaaleista, niiden himo iskee ehkä noin kerran vuodessa. Itse tykkään niistä kevyesti höyrytettyinä ja sen jälkeen paistettuina, jolloin ne saavat pintaan vähän ruskeutta ja makua. Maustamiseen suolaa, pippuria ja vaaleaa balsamiviinietikkaa. Ruusukaalit sopivat erityisen hyvin esimerkiksi kuskussalaattiin, paahdettujen juuresten kanssa tai sellaisenaan. 

Perjantaina kokkailin erästä suosikkisoppaa, jota on tullut tehtyä useamman kerran aiemminkin. Keittoon tulee

-bataattia

-perunaa

-tomaattimurskaa

-sipulia

-vuohenjuustoa

-smetanaa

-sriracha-kastiketta

-kasvislientä

-suolaa & pippuria

-yrttejä maun mukaan.

Suunnilleen noista aineista muodostuu aika mielettömän hyvä sosekeitto. Vuohenjuuston voi soseuttaa muun mömmön sekaan, tai murustella valmiin keiton pinnalle. Tällä kertaa tein keiton lisäksi ruisleipäkrutongit seuraavasti:

Pilko noin viisi leipäviipaletta (itse käytin Realia) paloiksi, survo kaksi valkosipulinkynttä ja sekoita ne noin puoleen desiin öljyä, pyörittele leipäpalat seoksessa, levitä ne uunipellille ja paista reilut viisi minuuttia 225 asteessa. Hyvää tulee! 

(Alunperin resepti bongattu Patalinnulta, omat ainesosani hieman vaihtelevat joka kerta)

Tänään sunnuntai-iltana hain läheisestä pizzeriasta mättö-falafelit valkosipuliperunoilla. Totesin, että päivällä juostut kaksi salibandypeliä ja noin tuhat niissä kulutettua kaloria oikeuttivat hieman tuhdimpaan illalliseen. Ja ehkä myös nälkä oli niin kova, että ajattelu jäi vähemmälle....;) 

Toivottavasti viikonloppunne sujui maukkaissa merkeissä! :)

Lie Mi

Pääsin eilen herkuttelemaan vietnamilaista ruokaa, kun poikaystäväni äiti kutsui meidät syömään ja teatteriin. Poikaystävän vanhemmat olivat joulun aikaan matkalla Vietnamissa ja tykästyivät ruokaan. Itse en ole siellä suunnalla matkaillut, mutta ainakin Helsingin versio ruoasta miellytti! 

Illastimme siis LieMessä, joka on avattu Siltasen tiloihin Kallioon. Paikka oli mukavan rento ja ruoka erinomaisen hyvää. Itse söin alkuun riisipaperirullat katkarapu-avokadotäytteellä ja pääruoaksi tofua pähkinäisessä kastikkeessa. Ruokaseuralaiset kokeilivat myös dumplingseja ja nuudeliannoksia, joista pidettiin myös. Ruoka oli tuoretta ja maut raikkaita. Erityisen maukas oli tofun pähkinäkastike, ihan superhyvää!

Ehdottomasti kokeilemisen arvoinen paikka. Selvittelimme jo muitakin Helsingin vietnamilaispaikkoja, vaikka hyvin voisi LieMeen toistekin mennä. :)

Teatteri sen sijaan oli melkoinen pettymys, mutta ei siitä sen enempää. :D Melkein kaikki katsojat olivat iältään lähempänä kuuttakymppiä, joten ehkä emme kuuluneet ihan kohderyhmään...

Pikavisiitti Tukholmaan

Juhlimme viime viikonloppuna kahden kaverini synttäreitä ruotsinlaivalla. Olemme risteilleet samalla porukalla muutamaan otteeseen aiemminkin, mutta edelliskerrasta taisi olla jo pari vuotta aikaa.

Laivalla menimme ensimmäisenä iltana buffetiin syömään. Olen yleensä suosinut laivalla ala carte -paikkoja, mutta buffet olikin positiivinen yllätys. Ruoka vaikutti tuoreelta ja sen verran paljon syöjiä oli molemmilla kattauksilla, että tarjottavat tuskin kauaa syöjäänsä odottelevat. Lämpimissä ruoissa tarjonta painottui lihapuoleen, mutta salaatteja oli monenlaisia ja kalapöydästä riitti myös herkuteltavaa. Erityisen kaunis oli jälkiruokavalikoima ja plussapisteitä täytyy antaa annospalojen pienestä koosta. Tykkään itse maistella kaikkea ja siihen tarkoitukseen minipalat sopivat hyvin. Illalla ei tarvinnutkaan enää muuta syödä, sen verran hyvin sai mahan täyteen seisovan pöydän antimilla. 

Ruotsissa kävimme ensin aamupalalla perinteikkäästi John Chris coffeessa pääkadulla. Tiskissä oli kaikenlaista ihanaa makeaa, mutta pitäydyimme lähinnä suolaisessa tarjottavassa. Itse valitsin pesto-mozzarellapaninin, joka olikin tehty tuoreeseen ciabatta-leipään. Leipä oli ihanan rapeaa ja koon puolesta tällä jaksoi helposti myöhäiseen lounaaseen asti.

Kuvassa ystäväni jättikaakao, slurps!

Ruotsissa sateli lunta, ja lämpötilaltaan päivä oli mukavan lauha leppoisaan käveleskelyyn. Teimme myös joitain löytöjä vaatekaupoilla, on aina kiva saada jotain sellaista, mitä Suomessa ei tule vastaan.

Paluumatkalle oli luvattu kovaa tuulta, mutta onneksi taisimme selvitä pahimman myrskyn alta pois, eikä yö mennyt wc:n perällä, kuten pelkäsin. 

Mukava reissu siis! Kotiintuomisina lisää hyviä muistoja ja hauskoja sattumuksia sekä vähän univelkaa. Mutta eiköhän siitä selvitä muutamilla kunnon yöunilla. :)

Hyvää Runebergin päivää!

Itse olen juhlistanut kansallisrunoilijaamme jo useana päivänä, olenhan niin kansallismielinen (tai siis tykkään leivonnaisista...), mutta tänäänhän on virallinen runebergintorttujen nauttimispäivä, joten tortut tiskiin, kiitos! 

Viime vuonna tein torttuja itsekin ja niistä tuli vietävän hyviä! Mielestäni olennaista onnistumisessa on a) hillon määrä b) riittävä kostutus. Omat torttuni olivat kaupan versioita matalampia ja hilloisampia, enemmän omaan makuuni siis! 

Nauttikaahan tortuista, niiden sesonki on niin lyhyt että pienet överitkin on mielestäni ihan sallitut näin kerran vuodessa...

Alta kaunis kakku

Minulle käy harvoin niin, että leivonnaiset näyttäisivät hyvältä, mutta maku ei olisi kohdillaan. Useammin on niin, että ulkonäkö voi olla vähän sinne päin, mutta maku on silti onnistunut. Tällä kertaa kävi kuitenkin niin, että ulkomuoto pääsi huijaamaan ja lopputulos oli maun puolesta tylsä.

Tein ehkä vuosi sitten veriappelsiini-keikauskakun, joka onnistui hyvin ja päätin eilen tehdä samantyyppisen kakun appelsiineista. En vaivautunut etsimään reseptiä, kunhan taiteilin taikinan vähän sinne päin niistä aineista mitä sattui löytymään. Taikina olikin hyvää, mutta jostain syystä valmis kakku ei maistunut juuri miltään. Kosteutin kakkua vielä appelsiinin mehulla, mutta ei auttanut. Tämän takia en jaa reseptiä tällä kertaa, vaan ohjeistan etsimään jonkun toimivan reseptin keikauskakulle ja noudattamaan sitä. Esimerkiksi tuossa voisi olla hyvä vaihtoehto  (tosin itse jättäisin karamelisointivaiheen laiskuuttani väliin).

Keikauskakku on siitä kiva, että sen voi tehdä oikeastaan mistä tahansa hedelmistä tai marjoista ja tuunata makua mielen mukaan. Uskoisin, että omasta kakustani jäis kosteutus puolitiehen, ensi kerralla lisäisin jo taikinaan hedelmämehua.

Kuvissa tämäkin kakku kuitenkin näyttää ihan hyvältä ;)

Viime päivät kuvina

Teinpä ajankuluksi muutaman kuvakollaasin viime päivien puuhista. Vaikka pidän kirjoittamisesta, niin nyt tuntuu ettei oikein ajatus luista sen suhteen. Muutenkin vielä pohdin mihin suuntaan tämä blogi muotoutuu ja mistä asioista haluan täällä kertoa. Siispä toistaiseksi on helpompi kertoa kuvina. 

Edellisviikonloppu vietettiin mökillä. Talvimökkeily ei sinänsä ole uutta, mutta omalla suvun mökillämme en ole ennen käynyt muuten kuin kesäaikaan. Mökissä ei ole juoksevaa vettä, eikä se tietenkään ole talviasuttava, joten vaivaa piti nähdä hieman enemmän kuin valmiiksi lämmitetylle vuokramökille mentäessä. Mutta kun mökki saatiin lämpimäksi, niin oleminen siellä oli ihanaa. Pimeän tullen oli uskomattoman hiljaista ja rauhallista. Saunominen pienessä mökissä pakkasen keskellä oli aika eksoottista, pesuvesi piti kantaa järven jäälle tehdystä pienestä avannosta. Koirat nauttivat olostaan ja juoksivat jäällä aina kun ulos pääsivät. Ruokapuoli hoidettiin aika simppelisti ja mahdollisimman vähällä tiskillä. Kuvassa pinaattiletut, jotka saivat täytteekseen katkarapumömmön. Herätyskellona toimi olkapäälle ilmestynyt kuono ja nappisilmien tuijotus.

Viime aikojen ruokailuissa on ollut vaihtelevuutta. Sunnuntain jälkkärinä nautittiin juustokakkua lasiin kasattuna - helppoa ja herkkua! Joku ilta muistin pitkästä aikaa pb&j-leivän erinomaisuuden, kylläpä olikin hyvää. Arkisin lounaalla toimii parhaiten salaatti: valmistuu nopeasti ja täyttää sopivasti. Lauantaina käytiin kyläilemässä kavereilla ja saatiin herkutella itsetehtyä sushia. Täytyypä tehdä itsekin taas!

Joku päivä otin kokeiluun kaapista löytyneen panna cotta -paketin. Valmistus oli helppoa ja nopeaa ja arkijälkkärinä tämä toimi ihan hyvin. En tarjoaisi vieraille välttämättä, mutta helppona herkkuna itselle tämä oli ok.

Viime päivinä on taas satanut lunta yli tarpeen. Harmi vaan, että mittari ln plussan puolella ja lumi sulaa loskaksi alta aikayksikön. Koirille sentään on ollut iloa lumesta. :)

Yritetään nauttia vielä talvesta, kohta onkin jo kevät!

Brunssi: Oittaan kartano

Käytiin eilen sunnuntaibrunssilla Espoossa Oittaan kartanossa. Olen käynyt siellä muutaman kerran ennenkin ja todennut brunssin hintansa arvoiseksi. Erityisen ihana on miljöö - vanha puutalo Bodomjärven rannalla. Sisustus on vaaleaa ja kaunista, brunssilla on ihanan rauhallinen tuntu.

                                      (Kuva viime keväältä)

Brunssilla on yleensä tarjolla useita salaatteja, lämpimiä ruokia, tuoretta leipää ja jälkiruokapöytä, jota usein koristaa jokin kakku. Aiemmin brunssin on voinut nauttia kuohuviinilasillisen kanssa, mutta ymmärsin että nyt omistajanvaihdoksen takia a-oikeuksia vielä odotellaan. Brunssin ruokavalikoima ei ole ihan yhtä laaja kuin monessa keskustan brunssipaikassa, mutta paikan ja miljöön takia ainakin itse lähden mielelläni Oittaalle asti nauttimaan rauhallisesta sunnuntaiaamupäivästä. Sen verran runsaasti valikoimaa kuitenkin on, että harvoin täytyy toista kunnon ateriaa samalle päivälle enää miettiä...

Usein paikalla on ollut vain muutama pariskunta tai seurue meidän lisäksi, ja ihmettelenkin, ettei noin viimeisen päälle laitettua paikkaa ole muut löytäneet. En tiedä mainostetaanko brunssia oikein missään. Toivottavasti kävijöitä kuitenkin riittää sen verran, että pääseen brunsseilemaan vielä jatkossakin. :)

Kuvista osa on keväältä, tällä kertaa en muistanut ottaa kuvia kuin ruoasta...

                                                 (Kuva viime keväältä)

Tarkemmat tiedot löytyy kartanon nettisivuilta: http://www.oittaankartano.fi/oittaa_brunssi/